26. toukokuuta 2021

Suomen vaiettu hoitajakatastrofi

Koronapandemian osalta käynnissä on asemasotavaihe. Pandemiaa ei ole vielä kokonaisuudessaan voitettu, mutta ei ole ennenaikaista todeta, että Suomi ja erityisesti Etelä-Savo on menestynyt taistelussa kansainvälisestikin tarkasteltuna erinomaisesti.

Kiitos pandemian hoidosta ei kuulu tuhansilla miljoonilla Suomea velkaannuttaneelle maan hallitukselle. Varaukseton kiitos kuuluu tuhansille terveydenhuollon ammattihenkilöille, joiden uhrautuneellakin työpanoksella ihmisten henkeä- ja terveyttä on vaalittu.

Ammattihenkilöiden kunnioitettavalla venymisellä on kuitenkin karmaiseva hinta, jos korjaaviin toimiin ei heti ryhdytä. Ammattilaiset ovat lopen uupuneita. Suomessa on jo vuosikymmenen ajan ollut lääkäripula, mutta nyt sama osaajapula on konkretisoitunut myös hoitajiin.  Osin vaihtelevien arvioiden mukaan Suomesta puuttuu jo nyt 4000 hoitajaa ja vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 30000 hoitajaa lisää. Vakava pula hoitajista näkyy jo lähes katastrofaalisella tavalla Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja kuilu syvenee kiihtyvällä tahdilla. Maan hallitus on kuitenkin vaiennut asiasta ja jättänyt kunnat kylmällä tavalla pulaan.

Hoitajat tekevät tärkeää työtään hankkiakseen elannon perheelleen ja itselleen. Työtä ei tehdä pelkästä jalosta tahdosta ja auttamisen halusta. Koulutetut hoitavat hakeutuvatkin lähes järjestelmällisesti ja ymmärrettävästi toisille aloille, joilla työtaakka on kohtuullisempi ja korvaus työstä on parempi. Tämä kova ja kapitalistinen tosiasia saattaa tulla yllätyksenä maata konditionaaleilla johtavalle hallitukselle.

Osaajapulan myötä tullaan erityisesti kesälomakaudella näkemään mittavia sulkutoimenpiteitä ympäri Suomen. Osastoja joudutaan sulkemaan ja toimenpiteitä perumaan, koska tekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Tämä johtaa vääjäämättä potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Kaupungit, kunnat eivätkä sairaanhoitopiirit kykene asiaa ratkaisemaan. Kysymys on kansallinen, joten toimenpiteisiin tulee ryhtyä maan hallituksen. Lupauksia asian korjaamiseksi on toisinaan kuultu, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei ole haluttu tai kyetty suorittamaan. Nyt niillä on jo todellinen kiire. EU-tukipakettien kanssa puuhastelun sijaan hallituksen soisi kantavan huolta Suomen nopeasti heikkenevästä terveydenhuoltojärjestelmästä.

Jaa kirjoitus